Suomessa asui vuonna 2023 noin 571 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista noin 400 000 oli työikäisiä (20–64-vuotiaita). Heidän työllistymisensä on parantunut merkittävästi viime vuosina, mutta ero kantaväestöön on edelleen huomattava.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 70,3 % vuonna 2023, kun kantaväestön vastaava luku oli 79 %. Ero on kaventunut — vuonna 2016 se oli vielä 15 prosenttiyksikköä, nyt 9 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli kuitenkin laskenut 56,5 prosenttiin ja työttömyysaste noussut 20 prosenttiin, mikä kertoo talouden suhdannevaihtelun vaikutuksesta erityisesti ulkomaalaistaustaisiin.
Lähde: Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi
Positiivinen signaali: tammikuussa 2026 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski ensimmäistä kertaa sitten elokuun 2022. Työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita oli 49 701, mikä on 1,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kasvanut — pitkäaikaistyöttömiä ulkomaalaisia oli 16 560, mikä on 28,3 % enemmän kuin edellisvuonna.
Lähde: Kotoutuminen.fi: Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni
Kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole samassa asemassa. EU/EFTA-maista ja Pohjois-Amerikasta tulleiden työllisyysaste oli 83 % vuonna 2023 — korkeampi kuin kantaväestön. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleiden aste oli 66 %, mutta nousu on ollut voimakasta: naisten työllisyys nousi 28 prosentista 64 prosenttiin vuosina 2016–2023.
Lähde: Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi
Alle 5 vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 63 %, kun yli 10 vuotta asuneiden aste nousee 75 prosenttiin. Tämä korostaa alkuvaiheen tuen merkitystä: mitä nopeammin työllistyminen tapahtuu, sitä paremmat pitkän aikavälin tulokset.
OECD:n vuoden 2025 maaraportissa Suomelle korostetaan, että kielitaidon puute on merkittävin este kansainvälisten osaajien työllistymiselle — alle puolet maahanmuuttajista osaa suomea tai ruotsia riittävästi. OECD suosittelee kielikoulutusten laajentamista, työkokemuspaikkojen lisäämistä ja mentorointiohjelmien vahvistamista.
Lähde: OECD Economic Surveys: Finland 2025 – Enriching human capital with more foreign talent
Tilastot osoittavat selvästi, että:
Herizonin mallissa yhdistyvät kaikki nämä elementit: yritysverkosto, tekoälyavusteiset työkalut ja verkostoitumistapahtumat. Tuloksena on yli 700 työllistynyttä.
Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten organisaationne voi tehostaa kansainvälisten osaajien työllistämistä.
53 % ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista työllistyy Suomeen kolmen vuoden sisällä. Mutta vain 63 % päätyy asiantuntijatehtäviin. Mitä korkeakoulut voivat tehdä?
LinkedIn-profiili on usein ensimmäinen asia, jonka rekrytoija näkee. Näillä seitsemällä vinkillä varmistat, että profiilisi erottuu ja houkuttelee oikeita työnantajia.