Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen: haaste ja mahdollisuus korkeakouluille

Herizon28.3.2026
korkeakoulutkansainväliset opiskelijattyöllistyminenharjoitteluintegraatio

Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen: haaste ja mahdollisuus korkeakouluille

Suomeen tulee vuosittain yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita — vuonna 2024 noin 13 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa aloitti tutkinto-opintonsa suomalaisissa korkeakouluissa. Määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Mutta mitä heille tapahtuu valmistumisen jälkeen?

Työllistyminen paranee, mutta hitaasti

Opetushallituksen tuoreimpien tilastojen mukaan 53 % ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista oli työllistynyt Suomeen kolme vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2023. Vuonna 2018 vastaava luku oli vain 42 %.

Kehitys on positiivista, mutta ero suomalaisiin valmistuneisiin on edelleen valtava: 87–88 % suomalaisista valmistuneista työllistyy samassa ajassa.

Lähde: Opetushallitus: Ulkomaalaiset opiskelijat työllistyvät Suomeen entistä paremmin

Monet työllistyvät alle koulutustasonsa

Vaikka työllistymisaste nousee, työn laatu on huolenaihe. Vuonna 2023:

  • 63 % ulkomaalaisista valmistuneista työskenteli asiantuntijatehtävissä
  • 77 % suomalaisista valmistuneista oli asiantuntijatehtävissä
  • 6 % ulkomaalaisista valmistuneista työskenteli siivous- ja ravintola-alan tehtävissä (suomalaisista vain 1 %)

Korkeakoulutettu osaaja, joka päätyy koulutustaan vastaamattomaan työhön, on hukattua potentiaalia — sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Lähde: Opetushallitus: Ulkomaalaiset opiskelijat työllistyvät Suomeen entistä paremmin

Uusimaa vetää — muualla haasteita

Vuonna 2020 valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista 67 % työskenteli Uudellamaalla kolme vuotta myöhemmin, vaikka vain 38 % oli opiskellut siellä. Tämä tarkoittaa, että muualla Suomessa opiskelleet muuttavat pääkaupunkiseudulle töiden perässä — tai lähtevät maasta kokonaan.

OECD:n mukaan noin kolmasosa ulkomaalaisista korkeakouluvalmistuneista lähtee Suomesta vuoden sisällä valmistumisesta.

Lähde: OECD: Finland – International Migration Outlook 2025

Mitä korkeakoulut voivat tehdä?

1. Työharjoittelut opintojen aikana

Tärkein yksittäinen tekijä kansainvälisen opiskelijan työllistymiselle on työkokemus suomalaisessa yrityksessä jo opintojen aikana. Se rakentaa verkostoja, kielitaitoa ja ymmärrystä suomalaisesta työkulttuurista.

2. Yritysyhteistyön vahvistaminen

Korkeakoulujen on rakennettava aktiiviset suhteet yrityksiin, jotka ovat valmiita palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Tämä vaatii systemaattista kontaktointia ja luottamuksen rakentamista.

3. Urapalveluiden kansainvälistäminen

Perinteiset urapalvelut on suunniteltu suomalaisille opiskelijoille. Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat erilaista tukea: LinkedIn-valmennusta, suomalaisen hakemuskäytännön opetusta ja verkostoitumismahdollisuuksia.

4. Tekoälytyökalujen hyödyntäminen

Tekoälyavusteiset työkalut voivat tehostaa uraohjausta merkittävästi — yksi ohjaaja voi palvella useampaa opiskelijaa, kun rutiinitehtävät automatisoidaan.

Herizonin malli korkeakouluille

Herizon on kehittänyt korkeakouluille suunnatun palvelumallin, joka yhdistää:

  • Harjoittelupaikat yli 600 kumppaniyrityksen verkostosta
  • Viikoittaisen tuen ja seurannan
  • Tekoälyavusteiset työnhaun työkalut
  • Verkostoitumistapahtumat työnhakijoille ja yrityksille

Tuloksena: yli 700 yhteisömme jäsentä on työllistynyt.


Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten Herizon voi tukea korkeakoulunne kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä.