
Tänään Helsingin Sanomissa kuvattiin tilannetta, jossa henkilö oli lähettänyt yli 600 työhakemusta saamatta vastauksia tai työpaikkaa. Ilmiö on monelle tuttu. Mutta harvoin pysähdytään kysymään, mitä hakemusten sisällössä oikeastaan tapahtuu tai jää tapahtumatta.

[Lue lisää Helsingin Sanomista](https://www.hs.fi/talous/art-2000011095845.html)

Työnhakijan näkökulmasta tilanne tuntuu epäoikeudenmukaiselta: koulutus on kunnossa, kokemuskin usein riittävä, mutta silti mikään ei etene. Tässä vaiheessa on helppo syyttää työmarkkinoita, rakennemuutosta tai syrjintää. Nämäkin voivat vaikuttaa, mutta yksi keskeinen syy jää usein täysin huomiotta: hakemusten merkityksettömyys työnantajalle.

Usein työnhakija ajattelee, että mitä enemmän hakemuksia lähettää, sitä parempi. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos hakemukset eivät vastaa työnantajan tarpeeseen, niitä ei lueta - riippumatta hakemusten määrästä tai hakijan taustasta.

Yksi yleisimpiä puutteita on kyvyttömyys viestiä omaa arvoa. Hakemuksessa ei kerrota, miten hakija ratkaisee työnantajan ongelman. Se ei osoita, mitä hyötyä juuri tästä hakijasta olisi juuri tässä tehtävässä. Lopputulos: hakemus jää huomiotta, vaikka henkilö sinänsä olisi täysin pätevä.

Tämä ei ole kansallisuuskysymys. Sama ilmiö koskee sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Kyse on viestinnällisestä taidosta, jota ei opeteta kouluissa eikä aina työllisyyspalveluissakaan.

Herizonin valmennuksissa keskitymme tähän ytimeen: opetamme maahanmuuttajia tunnistamaan ja sanoittamaan omaa arvoa työnantajalle. Tämä lähestymistapa ei jää teoreettiseksi. vaan tuottaa konkreettisia tuloksia. Yli 30 maahanmuuttajataustaista työnhakijaa työllistyy kuukausittain valmennustemme kautta juuri siksi, että he oppivat kertomaan työnantajalle, miksi he ovat oikea valinta.

Kun puhutaan työllistymistä edistävistä palveluista, olisi hyvä kysyä:
- Opetetaanko hakijoita tunnistamaan oma arvolupauksensa?
- Osataanko sitä sanoittaa työnantajalähtöisesti?
- Rakennetaanko hakemukset niin, että ne vastaavat suoraan työpaikkailmoituksessa esitettyihin tarpeisiin?

Työnantajat eivät etsi täydellistä CV:tä. He etsivät ratkaisua johonkin tarpeeseen. Työnhaun tehokkuus ei synny määrästä, vaan kyvystä viestiä relevantti arvo. 

600 hakemusta eikä yhtään työpaikkaa – ongelma ei ole työmarkkinoissa


Yritysyhteistyön rakentaminen on keskeinen osa monien julkisen sektorin yrityskoordinaattorien ja koulujen yritysyhteyshenkilöiden työtä. Yhteistyökumppaneiden löytäminen ja houkutteleminen voi kuitenkin olla haastavaa, erityisesti silloin, kun tavoitteena on luoda kestäviä ja hedelmällisiä suhteita.

Herizonilla olemme olleet aktiivisesti mukana näissä prosesseissa ja olemme tuoneet julkisen sektorin yhteistöihin paljon kokemuksiamme siitä miten nämä asiat toimivat startupeissa. Viimeisimpänä olemme onnistuneet hankkimaan 83 yritystä kasvuhakkerointiharjoitteluohjelmaamme vain puolentoista kuukauden aikana, yhteistyössä neljän suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Tähän oppaaseen olemme koonneet konkreettisiksi vinkeiksi sen mitä itse teemme. Nämä vinkit auttavat julkisen sektorin työntekijöitä tehostamaan yritysyhteistyön hankkimista ja vahvistamaan yhteistyökumppanuuksia. Jokainen näistä vinkeistä perustuu käytäntöön, joten toivomme niiden olevan hyödyllisiä ja inspiroivia kaikille, jotka työskentelevät tämän tärkeän tehtävän parissa.

## Tehokas verkostoituminen

Yksi tärkeimmistä keinoista yritysyhteistyön edistämisessä on tehokas verkostoituminen. Verkostoituminen ei tarkoita pelkästään tapahtumiin osallistumista, vaan myös aktiivista ihmisten tapaamista ja keskusteluihin osallistumista. Monesti verkostoitumistapahtumissa näkee, että yrityskoordinaattorit seisoskelevat omilla ständeillaan ja keskustelevat lähinnä kollegoidensa kanssa. Tämä ei edistä yritysyhteistyön syntymistä.

Herizonilla olemme ottaneet verkostoitumisen vakavasti. Tiimimme jäsen Viivi on hyvä esimerkki siitä, miten tehokasta verkostoitumista tehdään käydessään parhaimmillaan useissa eri verkostoitumistapahtumissa viikoittain. Lisäksi koko tiimimme osallistuu kuukausittain jopa kymmeneen eri tapahtumaan, kukin tahoillaan. Usein emme osallistu näihin tapahtumiin omalla ständilla tai osastolla, koska siihen ei voittoa tavoittelemattomalla yhdistyksellä ole rahaa. Sen sijaan kiertelemme tapahtumassa aktiivisesti ja puhumme mahdollisimman monelle ihmiselle.

Kun sanon "puhua mahdollisimman monelle ihmiselle", tarkoitan, että kohtaamme vähintään kolmekymmentä tai jopa viisikymmentä eri henkilöä ja organisaation edustajaa päivässä. Tämä ei tapahdu sattumalta, vaan on suunniteltu ja tavoitteellinen toimintatapa.

Jos vastaat verkostoitumisesta organisaatiossasi, mieti kuinka monen henkilön kanssa keskimäärin puhut yhden verkostoitumistapahtuman aikana. Jos olet esihenkilö, suosittelen asettamaan henkilöstöllesi mittareita, joilla he voivat mitata ja raportoida, kuinka monta kohtaamista heidän viikkoonsa sisältyy verkostoitumistapahtumissa ja kuinka monta henkilöä tai eri tahon edustajaa he siellä tapaavat. Tämä auttaa pitämään verkostoitumisen tavoitteellisena ja tuloksellisena.

## Digitaalinen kontaktointi

Yritysyhteistyön rakentaminen edellyttää aktiivista ja systemaattista kontaktointia. Digitaalinen kontaktointi on keskeinen työkalu tässä prosessissa, sillä se tarjoaa monia mahdollisuuksia tavoittaa potentiaaliset yhteistyökumppanit nopeasti ja tehokkaasti.

Herizonilla digitaalinen kontaktointi on olennainen osa yritysyhteistyökumppaneiden hankkimista. Käytämme monipuolisesti erilaisia digitaalisia kanavia, kuten LinkedIniä, sähköpostia, puhelinta ja erilaisia verkkoyhteisöjä. Esimerkiksi, kun etsimme yrityksiä mukaan kasvuhakkerointiharjoitteluohjelmaamme, lähetämme viikoittain ainakin 100 viestiä LinkedInissä.

Kun kohdistamme viestejämme, hyödynnämme LinkedIniä myös yritysten tilanteen arviointiin. Tarkistamme, rekrytoivatko yritykset aktiivisesti tai ovatko ne hiljattain rekrytoineet paljon ihmisiä, mikä usein indikoi hyvää taloudellista tilannetta. Jos emme saa vastauksia LinkedInin kautta, etsimme päättäjien sähköpostiosoitteet tai puhelinnumerot ja kontaktoimme heitä suoraan.

Tehokkaan kontaktoinnin yksi haaste on riittävän volyymin saavuttaminen. Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin yrityskoordinaattorien haaste, vaan se näkyy myös monissa startupeissa. Usein myyntityötä ei tehdä tarpeeksi ponnekkaasti, koska yrityksiä kontaktoidaan liian vähän. Riittävä määrä kontaktointeja on ainakin 100 kappaletta viikossa. Monesti startupeissa näkyy, että kontaktoidaan vain muutamaa yritystä ja odotetaan vastauksia passiivisesti.

Tehokas kontaktointi tarkoittaa, että volyymia pitää olla useita kymmeniä viikoittain, ja muistutusviestejä on lähetettävä useita kertoja ennen kuin vastaukset saadaan. Tämä voi helposti mennä sekaisin ilman hyvää organisointia, joten suosittelemme käyttämään tehokasta CRM-järjestelmää.

Herizonilla on käytössä Attio-niminen relationship management -järjestelmä. Sen avulla synkronoimme automaattisesti tiedot siitä, kuka tiimistämme on ollut yhteydessä mihinkin henkilöön ja milloin. Näin pysymme hyvin ajan tasalla siitä, kuinka tuoreita ja aktiivisia kontaktimme ovat. Jos vastuullasi on yritysten kontaktointi, mittaa omaa kontaktointimäärääsi ja pyri siihen, että kontaktoit useita kymmeniä yrityksiä viikossa. Jos olet esihenkilö, mittaroi alaistesi kontaktointimääriä, sillä aktiivinen kontaktointi on edellytys yritysyhteistyön synnylle.

![Näin kontaktoidaan volyymilla kasvuhakkerointiwebinaariin joskus osallistuneita ihmisiä, joita ehkä kiinnostaisi kasvuhakkerointiharjoittelijat.](/images/blog/IMG_0120.jpg)

![Näin etsitään kasvuhakkerointiharjoittelijoista kiinnostuneita yrityksiä ammatillisista yhteisöistä.](/images/blog/IMG_0119.jpg)

## Aktiivinen osallistuminen keskusteluun

Yritysyhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen vaatii usein aktiivista roolia ja näkyvyyttä eri alustoilla ja tapahtumissa. Ajatusjohtajuuden ottaminen voi avata monia ovia ja vahvistaa organisaation asemaa alalla. Tässä kohtaa henkilökohtainen esimerkki voi olla valaiseva.

Olen kerännyt LinkedInissä 25 000 seuraajaa, ja uutiskirjeitäni tilaa noin 2 000 ihmistä. Olen kirjoittanut kirjan kasvuhakkeroinnista, ja pidin koronan aikana yli sata webinaaria yritysten kasvattamisesta, kasvuhakkeroinnista ja startupeista, suurimman osan ilmaiseksi. Lisäksi teen aktiivisesti puhujakeikkoja startup-tapahtumissa. Tämän pitkäjänteisen ja aktiivisen toiminnan kautta olen onnistunut luomaan laajan yritysverkoston.

Käytän esimerkiksi välillä LinkedIniä tunnistaakseni yritykset, jotka ovat ostaneet kirjani, ja kontaktoin heitä suoraan. Koska nämä henkilöt ovat jo osoittaneet kiinnostusta aiheeseen, he saattavat myös olla halukkaita tukemaan aiheeseen liittyviä harjoittelijoita.

Jos haluatte viedä yritysyhteistyön ja verkostoitumisen vielä pidemmälle, oma-aloitteinen aktiivisuus LinkedInissä tai vaikka median keskusteluun osallistuminen auttaa merkittävästi. Julkisen sektorin edustajana voit esimerkiksi puhua startup-tapahtumissa, kuten Maria01. Usein julkisen sektorin tilaisuudet ovat hyvin palvelulähtöisiä ja keskittyvät siihen, miten julkinen sektori voi auttaa yrityksiä.

Parempi tapa lähestyä yrityksiä on tuoda esille yritysten arvostamia yrittäjiä ja menestyneitä yrityksiä. Näiden auktoriteettien kautta voidaan esitellä onnistumisia, kuten kansainvälisten osaajien työllistämisen liiketoiminnalliset hyödyt. Sidotaan nämä onnistumistarinat julkisen sektorin palveluihin, jolloin ne näyttäytyvät konkreettisina ja hyödyllisinä yrityksille.

## Ymmärryksen kasvattaminen yritysten tarpeista

Yritysyhteistyön onnistuminen vaatii syvällistä ymmärrystä yritysten tarpeista ja toimintaympäristöstä. Julkisen sektorin yrityskoordinaattoreilla ja koulujen yritysyhteyshenkilöillä ei aina ole tätä ymmärrystä, mikä johtaa usein heikosti kohdennettuun toimintaan. Tämä ongelma ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön, sillä vuoropuhelun kautta voidaan rakentaa parempaa ymmärrystä yritysten tarpeista.

### Keskeiset haasteet ja ratkaisut:

#### Puuttuva ymmärrys yritysten tarpeista:
Julkisen sektorin henkilöstöllä voi olla rajallinen kokemus työskentelystä yrityksissä, erityisesti startupeissa, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä ymmärtää yritysten tarpeita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tapahtumia järjestetään yrityksille epäsopivina aikoina tai byrokratiaan liittyvät prosessit ovat liian monimutkaisia ja aikaa vieviä.

Ratkaisu: Lisää vuoropuhelua yritysten kanssa. Järjestä säännöllisiä tapaamisia yritysten edustajien kanssa, kuten lounaita tai kahvitilaisuuksia, joissa voit keskustella heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Tämä auttaa rakentamaan ymmärrystä ja kehittämään ratkaisuja, jotka todella palvelevat yrityksiä.

#### Tapahtumien ja palveluiden kohdentaminen:
Julkinen sektori saattaa järjestää tapahtumia ja palveluita, jotka eivät vastaa yritysten tarpeita tai ajoitusta. Esimerkiksi tapahtumien järjestäminen lomakaudella tai liian pitkien infotilaisuuksien pitäminen voi olla haitallista.

Ratkaisu: Ennen tapahtuman järjestämistä, keskustele muutaman yrityksen kanssa heidän tarpeistaan ja aikatauluistaan. Käytä näitä keskusteluja suunnittelun pohjana. Tämä auttaa varmistamaan, että tapahtumat ovat hyödyllisiä ja houkuttelevat yrityksiä osallistumaan.

#### Realistisen kuvan antaminen palveluista:
On tärkeää, että julkisen sektorin edustajat kommunikoivat avoimesti yritysten kanssa byrokratiaan liittyvistä realiteeteista ja hyödyistä. Monesti yritykset saattavat kokea, että byrokratiaan käytetty aika ei ole suhteessa saatuihin etuihin.

Ratkaisu: Ole rehellinen ja avoin keskustellessasi yritysten kanssa. Kerro realistisesti prosessien vaatimuksista ja hyödyistä. Tämä luo luottamusta ja auttaa yrityksiä tekemään informoituja päätöksiä.

#### Ymmärryksen syventäminen kouluyhteistyössä:
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä on tärkeää ymmärtää modernit työolosuhteet, kuten etätyön merkitys. Esimerkkinä pääasiassa etätyönä suoritettavaa kasvuhakkerointiharjoitteluohjelmaamme on kyseenalaistettu eräiden koulujen toimesta, koska teknologiayhtiöiden etätyöstandardista ei ilmeisesti olla tietoisia.

Ratkaisu: Kannusta korkeakoulujen henkilöstöä tutustumaan yritysten nykyisiin työskentelytapoihin, kuten etätyöhön. Tämä voidaan tehdä vierailemalla yrityksissä ja keskustelemalla niiden toimintatavoista. Näin voidaan varmistaa, että opiskelijoille tarjottavat mahdollisuudet vastaavat nykypäivän työelämän vaatimuksia.

Yhteenvetona, julkisen sektorin yrityskoordinaattorien ja koulujen yritysyhteyshenkilöiden tulisi aktiivisesti hakeutua yritysten pariin ymmärtääkseen paremmin niiden tarpeita. Vuoropuhelu, avoin kommunikaatio ja käytännön kokemus auttavat rakentamaan hedelmällisiä yritysyhteistyösuhteita.

## Ota yhteyttä

Jos olet julkisen sektorin toimija tai korkeakoulun edustaja ja kaipaat tiiviimpää yritysyhteistyötä, me voimme auttaa. Meillä on laaja kokemus yritysyhteistyön kehittämisestä ja konkreettisia onnistumisia.

Olemme valmiita jakamaan osaamistamme ja auttamaan sinua rakentamaan tehokkaita ja kestäviä yritysyhteistyösuhteita.

Pystymme ratkaisemaan esimerkiksi seuraavia asioita:

- Relevantimmat tapahtumat yrityksille, mihin oikeasti saadaan ne yritykset paikalle. Kiinnostavat sisällöt ja puhujat.
- Maahanmuuttajien kieliharjoittelupaikat omalta alalta.
- Työharjoittelupaikat korkeakouluopiskelijoille.
- Yrityskoordinaattorien rekrytointi ja koulutus.
- Yritys-CRM:n rakentaminen ja kehittäminen.
- Yrityksiin liittyvät tutkimukset ja haastattelut.

Kiinnostuitko palveluistamme? Ota yhteyttä! 

Tehokasta yritysyhteistyötä julkisella sektorilla: käytännön opas


Herizon ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka auttaa kansainvälisiä osaajia työllistymään Suomessa. Vuonna 2023 työllistimme 133 kansainvälistä osaajaa, erityisesti korkeakoulutettuja naisia.

Tässä Herizonin tarjoamat keskeiset palvelut, jotka voivat merkittävästi hyödyttää julkista sektoria kansainvälisten osaajien työllistämisessä ja yhteistyömahdollisuuksien kehittämisessä. 

Palvelut on suunniteltu ratkaisemaan tiettyjä haasteita ja parantamaan kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksia Suomessa. Olemme ratkaisukeskeinen kumppani, joka voi ketterästi kehittää erilaisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

## Ohjelmistot

### Job Application Assistant
Työkalu, joka auttaa työnhakijoita laatimaan tehokkaampia ja relevantimpia työhakemuksia analysoimalla työpaikkailmoituksia ja antamalla parannusehdotuksia hakemuksiin.

**Kenelle:** Työnhaussa avustaville henkilöille ja työnhakijoille.

**Ongelma:** Erityisesti kansainvälisillä työnhakijoilla on usein haasteita kuvailla osaamistaan relevantilla tavalla herättääkseen mielenkiinnon ja päästäkseen haastatteluun. Yksittäisten työhakemusten arviointi ja parantelu on tässä avustaville henkilöille aikaavievää.

**Ratkaisu:** Työkalu analysoi työpaikkailmoituksia ja antamalla parannusehdotuksia hakemuksiin, mikä auttaa kirjoittamaan tehokkaampia ja relevantimpia työhakemuksia.

**Hyödyt:** Tehostaa työnhaussa avustavien henkilöiden toimintaa ja parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia menestyä rekrytointiprosessissa. Työkalu on tarjolla englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi.

![Job Application Assistant käyttöliittymä](/images/blog/Screenshot-2024-05-26-at-16.13.07.png)

### ViiviGPT kompetenssikartoitus
ViiviGPT kompetenssikartoitus on työkalu, joka auttaa kansainvälisiä työnhakijoita kartoittamaan osaamistaan ja löytämään sopivia työpaikkoja analysoimalla heidän taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan.

**Kenelle:** Työnhaussa avustaville henkilöille ja työnhakijoille.

**Ongelma:** Kansainväliset työnhakijat eivät usein osaa kommunikoida osaamisestaan riittävän kattavasti, jotta löytäisivät työpaikkoja Suomesta.

**Ratkaisu:** Työkalu ohjaa työnhakijoita syväluotaavien keskustelujen kautta, luo kompetenssikartan ja tunnistaa kompetenssipuutteita. Se on integroitu mm. Työmarkkinatoriin, mikä mahdollistaa Työmarkkinatorin tietokannan hyödyntämisen kansainvälisten osaajien koulutuksen kannalta relevanttien osa-alueiden tunnistamisessa.

**Hyödyt:** Parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia löytää sopivia työpaikkoja ja vähentää julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa. Työkalu pystyy prosessoimaan sekä kirjoitettua että puhuttua dataa monikielisesti. Esimerkiksi kansainvälinen osaaja voi kuvailla osaamistaan äidinkielellään ja kompetenssidata pystytään yhdistämään suomenkielisen työpaikkailmoituksen kompetenssitarpeisiin.

![ViiviGPT kompetenssikartoitus käyttöliittymä](/images/blog/Screenshot-2024-05-26-at-16.21.46.png)

## Koulutusohjelmat

### Kasvuhakkerointiharjoitteluohjelma
Ammattikorkeakoulujen pakolliseen työharjoitteluun sisältyvä 15 op ohjelma, jossa opiskelijat ratkaisevat yritysten kasvuongelmia Herizonin projektipäällikön valvonnassa.

**Kenelle:** Ammattikorkeakoulut ja niiden opiskelijat.

**Ongelma:** Kansainväliset opiskelijat kohtaavat haasteita löytää työharjoittelupaikkoja ja kouluilla ei ole resursseja auttaa tässä.

**Ratkaisu:** Ohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä oikeiden yritysten kanssa, ratkaisten aitoja kasvuongelmia Herizonin projektipäällikön valvonnassa.

**Hyödyt:** Parantaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, tarjoaa käytännön kokemusta ja tutustuttaa heidät pohjoismaiseen yrityskulttuuriin. Ohjelma on pilotoitu neljän suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa ja siihen on osallistunut yli 80 opiskelijaa työskennellen yli 80 eri yrityksessä.

## Tutkimus ja yhteistyö

### Yritysyhteistyön kehittäminen
Herizon tarjoaa koulutusta yrityskoordinaattoreille sekä auttaa kehittämään yrityslähtöisempää yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välillä. Herizonin perustajat ovat työskennelleet sekä pääomasijoittajana että startupeissa, joten meillä on erittäin laaja ymmärrys yritysten tarpeista ja verkostot erilaisiin yrityksiin.

**Kenelle:** Julkinen sektori, erityisesti yrityskoordinaattorit, ja yritykset.

**Ongelma:** Julkisella sektorilla on haasteita yritysyhteistöjen kehittämisessä.

**Ratkaisu:** Herizon tarjoaa koulutusta ja rekrytointiapua yrityskoordinaattoreille sekä auttaa kehittämään yrityslähtöisempää yhteistyötä kontaktoimalla yrityksiä ja rakentamalla yrityslähtöisiä palveluita ja tapahtumia.

### Kansainvälisten osaajien verkosto ja tutkimukset
Herizonin verkosto koostuu lähes tuhannesta korkeakoulutetusta kansainvälisestä osaajasta 70 eri maasta, joita hyödynnetään tutkimuksissa ja kyselyissä.

**Kenelle:** Julkisen sektorin toimijat ja päätöksentekijät.

**Ongelma:** Kansainväliset osaajat kohtaavat monia haasteita työllistymisessä Suomessa.

**Ratkaisu:** Verkoston avulla voidaan kerätä arvokasta tietoa kansainvälisten työnhakijoiden tarpeista ja haasteista.

**Hyödyt:** Antaa syvällistä ymmärrystä siitä, mitä kansainväliset osaajat tarvitsevat työllistyäkseen Suomessa, ja auttaa kehittämään tukitoimia heidän työllistymisensä edistämiseksi. 

Herizon julkiselle sektorille


Hallituksen viimeaikaiset päätökset ovat aiheuttaneet huolta korkeakoulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Ministeri Multalan haastattelussa Helsingin Sanomissa tuodaan esiin, että korkeakoulutuksen kehittäminen on välttämätöntä, jotta Suomen koulutustaso ei jäisi paikoilleen. Herizonissa yhdymme näihin huoliin ja haluamme tarjota konkreettisia ehdotuksia, miten korkeakoulut voisivat vastata paremmin työelämän muuttuviin vaatimuksiin.

Koko Herizonin historian ajan olemme keskittyneet edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä (271 työllistettyä). Tehdessämme tällä hetkellä yhteistyötä useamman suomalaisen korkeakoulun kanssa, olemme tunnistaneet kolme aluetta, joilla suomalaista korkeakoulutusta voisi kehittää joustavammaksi ja työelämäkeskeisemmäksi.

## Työelämäyhteydet

Työelämäyhteyksien puute on ollut jatkuva huolenaihe opiskelijoiden valmistautuessa työmarkkinoille. Meidän kokemuksemme mukaan monet opiskelijat kokevat, ettei oppilaitoksista tarjota riittävästi tukea työharjoittelupaikkojen löytämiseen tai työelämävalmiuksien kehittämiseen suomalaisessa työympäristössä.

Herizon on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä LinkedIn-koulutuksia, jotka auttavat opiskelijoita verkostoitumaan ja rakentamaan ammatillista profiiliaan. Lisäksi olemme luoneet kumppanuuksia kaupunkien Business-yksiköiden ja kauppakamarien kanssa, mikä on mahdollistanut opiskelijoille arvokkaita kontakteja ja työharjoittelupaikkoja. Tällainen kokonaisuus on hyvin resurssitehokas ja mielestämme realistinen toteuttaa monelle suomalaiselle korkeakoululle.

## Työharjoittelun resursointi

Korkeakoulujen resurssien puute opiskelijoiden työkokemukseen panostamisessa on toinen merkittävä ongelma. Esimerkiksi eräässä ammattikorkeakoulussa budjetoitu resurssi työharjoittelujen järjestämiseen oli 30% vastuuopettajan työajasta per harjoittelun aloittava ryhmä (arviolta €1500).

Kokemuksemme mukaan onnistunut, eli työpaikkaan johtava työharjoittelu, vaatii resursseja opiskelijoiden LinkedIn-koulutukseen, yritysten kontaktointiin ja harjoittelupaikkojen etsimiseen, sekä opiskelijoiden onnistumisen tukemiseen harjoittelun aikana. Tähän kokonaisuuteen koulujen resursointi on aivan liian pientä. Herizonin ehdotus on, että korkeakoulut lisäävät budjettiaan työharjoittelujen ja yritysyhteistyön tukemiseen, jotta opiskelijoille voidaan tarjota aidosti työllistymistä tukeva työharjoittelukokemus.

## Joustavuus opinnoissa ja työharjoittelussa

On kriittistä ymmärtää, että tämän päivän työelämä vaatii joustavuutta ja monipuolisia taitoja, jotka eivät rajoitu tiukasti määriteltyihin siiloihin. Jäykkä opetussuunnitelma ja vanhentuneet vaatimukset harjoittelujen suhteen eivät enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita, ja iskevät erityisesti alanvaihtajiin, joita HS:n artikkelissa käsiteltiin. Erityisesti yliopistoilla on hyvin siiloutuneita näkemyksiä esimerkiksi siitä minkälaisessa roolissa työharjoittelun voi suorittaa, vaikka tämän päivän työelämä erityisesti kansainvälistyvissä teknologiayrityksissä on melko siiloriippumatonta, ja yksilön vahvuuksiin ja mielenkiinnonkohteisiin nojaavaa.

Koulujen tulisi ymmärtää, että ei ole realistista odottaa opiskelijoiden valmistuvan tiettyyn uraputkeen korporaatiossa, vaan työelämä on huomattavasti monimuotoisempaa. Parhaiten työelämän tarpeet oppii tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Herizonilla pikakurssimme kasvuhakkeroinnista kestää 2-3 kuukautta, mutta edistää työllistymistä merkittävästi, koska opiskelijat harjoittelevat kurssin taitoja oikeissa yrityksissä ensimmäisestä päivästä lähtien.

Toinen joustavuutta vaativa osa-alue on työelämän markkinamuutokset, joihin sekä yritysten että koulujen on pakko globaalissa markkinassa varautua. Nämä aiheuttavat työllistymishaasteita erityisesti kansainvälisille opiskelijoille, jotka ovat erityisen alttiita markkinamuutoksille. Herizon järjesti yli 100 palkallista työharjoittelua vuosina 2020-2021. Nämä harjoittelut ovat olleet kriittisiä opiskelijoiden urapolun rakentamisessa, mutta Ukrainan sodan alkaminen ja sen taloudelliset vaikutukset vaikuttivat merkittävästi yritysten riskinottokykyyn ja taloudellisiin mahdollisuuksiin maksaa harjoitteluista samassa mittakaavassa.

On tärkeää huomioida, että työharjoittelusta saatavan kokemuksen ja siitä maksettavan palkan välillä on löydettävä tasapaino. Vaikka palkallinen harjoittelu on ihanteellista, markkinatilanteet, kuten Ukrainan sodan vaikutus, osoittavat, että joustavuus ja realistiset odotukset ovat välttämättömiä. Erityisesti yliopistoilla on edelleen odotuksena, että harjoitteluista pystytään maksamaan, joka ei välttämättä ole realistista tässä markkinassa, mutta matalan kynnyksen työharjoittelu korkeakoulututkintojen aikana on silti tarpeellista opiskelijan työllistymisen kannalta.

## Lopuksi

Kokonaisuutena suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulisi olla joustavampi ja reagoivampi työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Tämä edellyttää vahvaa vuoropuhelua korkeakoulujen, työelämän ja hallituksen välillä. Uudistusten on oltava kohdennettuja ja ketteriä, jotta voimme varmistaa, että korkeakoulutus Suomessa ei ainoastaan vastaa nykypäivän tarpeita, vaan myös ennakoi tulevaisuuden haasteita.

_Kirjoittaja on pääomasijoittaja ja Herizonin perustaja._ 

Kohti käytännönläheisempää korkeakoulutusta


Me Naiset -lehden artikkeli nostaa esiin tärkeän aiheen: kansainvälisten osaajien haasteet Suomen työmarkkinoilla. Lauren Stevensin tarina, jossa hän kuvaa kamppailuaan löytääkseen työpaikan Suomessa, heijastaa monien korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia. Yli 500 työhakemusta ja lukuisat haastattelut ilman menestystä kertovat selkeästi, että on aika muutokselle. Yhteiskunnan kannalta on hyvä muistaa, että Suomi tarvitsee yli 40 000 nettomaahanmuuttajaa paikatakseen syntyvyysvajetta. Miksi motivoituneet työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa?

Keskeinen este työllistymiselle ei ole ainoastaan kielitaito, vaan myös kulttuurinen ymmärrys – sekä työnhakijoiden että työnantajien osalta. Työmarkkinoiden muuttuminen vaatii yksinkertaista ja käytännöllistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet.

Ennen Herizonin perustamista vakuutin Freskalla 200 000 pohjoismaista kotitaloutta palkkaamaan ulkomaalaisen kotisiivoojan ja tämä kokemus osoitti, että syrjintää suurempi ilmiö on usein inhimillinen pelko ja epävarmuus uusien tilanteiden edessä. Tämä pelko on voitettavissa esittämällä kansainväliset osaajat sellaisina kuin he ovat – pätevinä ja luotettavina ammattilaisina.

On tärkeää ymmärtää, että kansainvälisten osaajien onnistunut integrointi työmarkkinoille on monimutkainen prosessi, joka vaatii sekä työnhakijoilta että työnantajilta lisääntynyttä ymmärrystä ja tukea. Kulttuurinen integraatio ja tuki ovat avainasemassa tässä muutoksessa. Yrityksille on tarjolla palkkatukea, mutta käytännön tuki esimerkiksi muiden kulttuurien juhlapäivien käsittelyyn tai muihin uusiin tilanteisiin työpaikalla puuttuu. Herizon aikoo luoda kuluvana vuonna malleja tälle tuelle hyödyntäen parhaita käytäntöjämme ulkomaisten työntekijöiden integrointiin pohjoismaiseen työympäristöön lähtömaasta riippumatta.

Korkeasti koulutettujen naisten ja erityisesti teknologia-alan työpaikkojen välinen kuilu on yksi esimerkki haasteesta, joka vaatii uusia näkökulmia ja lähestymistapoja. Naisten rohkaiseminen ja tukeminen näiden roolien hakemisessa, sekä työnantajien valmentaminen monimuotoisuuden hyödyntämiseen, ovat välttämättömiä askeleita kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa työelämää. Ulkomaisilta työnhakijoilta puuttuu usein perusteet Pohjoismaisesta työnhakuympäristöstä ja esimerkiksi LinkedInin kaltaisten digitaalisten työnhakumenetelmien käytöstä. Noin viidennes Herizonin kuukausittaisten LinkedIn-kurssien osallistujista saa työtarjouksia välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana aktivoiduttuaan LinkedInissä.

Lopuksi haluan korostaa, että kansainvälisten osaajien integrointi Suomen työmarkkinoille on mahdollisuus, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kansainvälisillä osaajilla on kulttuuriymmärrystä viedä kotimaisia yhtiöitä kansainvälisille markkinoille ja resilienssiä rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita. Tämä vaatii rohkeutta, avoimuutta ja ennen kaikkea toimintaa – ei syyttelyä tai politiikkaa. Herizonin missio on tarjota juuri tätä tarvittavaa tukea, sekä käytännön apua että koulutusta, jotta voimme yhdessä rakentaa osaavamman ja monimuotoisemman Suomen.

_Mari Luukkainen  
Pääomasijoittaja ja Herizon ry:n perustaja_

[Alkuperäinen artikkeli](https://blog.herizon.io/ratkaisuja-kansainvalisten-osaajien-tyollistymisen-haasteisiin-suomessa/) 

Ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymisen haasteisiin Suomessa


Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja tämän kasvun myötä on noussut esiin merkittäviä haasteita heidän työllistymisensä osalta. Kuten Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen toi ilmi, monet kansainväliset opiskelijat jäävät Suomeen valmistumisensa jälkeen, mutta kohtaavat haasteita työelämään siirtymisessä. 

Herizon ry on auttanut tänä vuonna yli 100 kv-osaajaa työllistymään. Tässä blogiartikkelissa tarkastelemme aiheeseen liittyviä haasteita ja ehdotamme ratkaisuja, jotka hyödyntävät teknologiaa ja yhteistyötä eri tahojen välillä.

## Osaajien ja työelämän välinen kuilu

Herizonin kokemusten mukaan, monet kansainväliset osaajat eivät tunnista omia, Suomen työmarkkinoilla relevantteja taitojaan eivätkä osaa viestiä niistä tehokkaasti. Tämä johtaa siihen, että he saattavat rajata pois potentiaalisia työmahdollisuuksia, esimerkiksi kv-osaajille avoimelta teknologia-alalta, johtuen virheellisistä käsityksistä tai puutteellisesta tiedosta. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi LinkedIn-profiilien tai ansioluetteloiden analysoinnissa voisi auttaa tunnistamaan näitä siirrettäviä taitoja ja yhdistämään ne työnantajien tarpeisiin.

Erityisen huomionarvoista on naisten asema teknologia-alalla. Usein naiset eivät hae teknologia-alan työpaikkoja, sillä he kokevat, etteivät "koodaa" tai että ala on muutoin miehille suunnattu. Tämä käsitys on kuitenkin harhaanjohtava, sillä teknologia-ala tarjoaa monenlaisia työtehtäviä, jotka eivät välttämättä edellytä koodaustaitoja. Naisten osallistumisen lisääminen teknologia-alalla ei ainoastaan edistä sukupuolten tasa-arvoa, vaan myös rikastuttaa alaa tuomalla siihen uusia näkökulmia ja osaamista.

Herizonin kokemusten mukaan naisten rohkaiseminen hakemaan teknologia-alan tehtäviin vaatii kohdennettuja toimia. Esimerkiksi tiedotuskampanjat, jotka korostavat teknologia-alan monimuotoisuutta ja uramahdollisuuksia sekä tarjoavat konkreettisia esimerkkejä naisten menestystarinoista alalla, voivat olla tehokkaita. Lisäksi, tarjoamalla mentori- ja verkostoitumismahdollisuuksia naisille teknologia-alalla, voidaan vahvistaa heidän luottamustaan ja osallistumistaan tällä toimialalla.

## Yritysten rekrytointihaasteet

Toisaalta monet teknologiayritykset, jotka voisivat tarjota työpaikkoja kansainvälisille osaajille, kärsivät HR-osaamisen puutteesta. Ne eivät välttämättä osaa kartoittaa tai viestiä avoimista työpaikoistaan tavalla, joka tavoittaisi ja houkuttelisi kansainvälisiä hakijoita. Tässäkin kohtaa tekoälyavusteiset työkalut voisivat auttaa tunnistamaan ja kommunikoimaan yritysten todelliset tarpeet sekä tehostamaan rekrytointiprosessia.

On tärkeää tunnistaa, että monet yritykset Suomessa ovat avoimia palkkaamaan kansainvälisiä osaajia, mutta ne kaipaavat usein tukea kulttuurien välisen ymmärryksen ja yhteenliittymisen osalta. Kansainvälisten osaajien integroituminen työpaikalle edellyttää paitsi kielellistä sopeutumista myös kulttuurista ymmärrystä ja sopeutumiskykyä niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta. Herizonin ydintiimillä on kokemusta myös yli 1000 kotisiivoojan rekrytoinnista Pohjoismaiden suurimman kotisiivouskasvuyritys Freskalta, joten uskomme koulutuksen ja kulttuuri-integraation olevan mahdollista lähes alasta ja kulttuurista riippumatta, mutta tiedostamme sen olevan myös työlästä. Kaikille yrityksillä ei ole siihen resursseja ja tietotaitoa.

Jotta kulttuurien yhteenliittymistä voidaan tukea, on tärkeää, että yritykset saavat käytännön apua ja koulutusta monikulttuurisuuden hallintaan. Esimerkiksi monikulttuurisuuskoulutukset, työpajat ja mentorointiohjelmat voivat auttaa sekä suomalaisia että kansainvälisiä työntekijöitä ymmärtämään toistensa näkökulmia ja työskentelytapoja paremmin. Lisäksi, monikulttuurisuuden huomioon ottaminen rekrytoinnissa ja työyhteisön kehittämisessä on avainasemassa, jotta voidaan rakentaa inklusiivinen ja tuottava työympäristö.

## Loppusanat

Vaikka tekoäly voi tarjota tehokkaita työkaluja prosessin tehostamiseen, on ensiarvoisen tärkeää, että sekä työnantajat että työnhakijat saavat tarvittavaa tukea ja koulutusta työllistymiseen Suomessa. Tämä edellyttää yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden välillä. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin Finland Talent Match -alustan kaltaiset hankkeet ovat askel oikeaan suuntaan, sillä ne tarjoavat alustan, jossa tekoälyä hyödynnetään osaajien ja yritysten yhdistämiseen.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen on tärkeä tavoite Suomelle, mutta sen saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia opiskelijoiden ja työmarkkinoiden yhteensovittamiseksi. Tekoäly ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä ovat avainasemassa tässä prosessissa.

Yritysten avoimuus ja valmius tukea kulttuurien yhteenliittymistä ovat keskeisiä tekijöitä kansainvälisten osaajien työllistymisessä Suomessa. Kansainvälisten osaajien mukanaan tuoma monimuotoisuus ja erilaiset näkökulmat voivat olla merkittävä voimavara yrityksille. Siksi on tärkeää, että sekä yritykset että yhteiskunta laajemmin tekevät yhteistyötä ja tarjoavat tarvittavia resursseja ja tukea, jotta kansainvälisten osaajien integroituminen suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin voidaan toteuttaa sujuvasti ja tehokkaasti.

[Alkuperäinen artikkeli](https://blog.herizon.io/yhteistyo-ja-uudenlaiset-ratkaisut-avain-kansainvalisten-osaajien-tyollistymiseen-suomessa/) 

Blogi

600 hakemusta eikä yhtään työpaikkaa – ongelma ei ole työmarkkinoissa

Tehokasta yritysyhteistyötä julkisella sektorilla: käytännön opas

Herizon julkiselle sektorille

Kohti käytännönläheisempää korkeakoulutusta

Ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymisen haasteisiin Suomessa

Yhteistyö ja uudenlaiset ratkaisut: Avain kansainvälisten osaajien työllistymiseen Suomessa