Kansainväliset osaajat ja teollisuusyritykset -tutkimus

Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä TT-säätiön kanssa.

{.max-w-[120px]}

Tarkastelemme kansainvälisten osaajien roolia ja monimuotoisuuden merkitystä suomalaisissa teollisuusyrityksissä.

Tervetuloa lukemaan Kansainväliset osaajat ja Teollisuusyritykset -tutkimuksemme tuloksia!
Psst. The research is coming in English soon!

Herizon ry on tunnistanut yrityksiä kontaktoidessaan, että suomalaisyrityksillä on usein virheellisiä asenteita kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyen ja että yritykset olisivat periaatteessa halukkaita palkkaamaan kansainvälisiä osaajia, jos saisivat siihen tukea.

Suomi tunnetaan vahvasta teollisuudestaan, ja tämän takia keskityimme tässä kyselyssä teollisuusyrityksiin. Tavoitteemme oli löytää esteitä ja ratkaisuja monimuotoisuuden kehittämiseen suomalaisten teollisuusyritysten kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.

Lisäksi tavoitteenamme oli ymmärtää paremmin kansainvälisten osaajien työllistämiseen liittyviä asenteita ja tuen tarvetta ja jakaa löydöksiä sekä julkiselle sektorille että suoraan palkkaamista harkitseville teollisuusyrityksille.

Ja tietysti, pitkällä tähtäimellä haluamme olla mukana vahvistamassa teollisuuden osaamista, kilpailukykyä ja innovaatiokykyä monimuotoisuuden kautta.

Taustaa

Kyselyyn vastasi yhteensä 171 henkilöä.

• 45% ylempiä toimihenkilöitä
• 18% asiantuntijoita
• 18% työntekijöitä
• 10% johtajia
• 12% muita rooleja

96% vastaajista oli Suomen kansalaisia, 3% ei-EU-maiden kansalaisia ja 2% EU:n kansalaisia.

Suurimmat toimialat:

• Kemianteollisuus (19%)
• Paperi- ja selluteollisuus (13%)
• Metalliteollisuus (11%)
• Kaivosteollisuus (10%)

52% yrityksistä toimi muilla aloilla (esim. puolustus-, sähköinen liikenne, teknologia, arkkitehtuuri).

Suurimmalla osalla työntekijöitä oli yli 10 000 työntekijää ja 74% yrityksistä toimi Suomen ulkopuolella.

Pääkonttorit sijaitsivat pääosin Uudellamaalla (63%).

Teollisuusyritysten rekrytointitavoista

42 % vastaajista sanoo, että yrityksellä on ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijäkandidaatteja rooleihin

Suosituimmat rekrytointikanavat

Usein käytetyt kanavat: omat nettisivut, LinkedIn, Duunitori, TE-palvelut, Oikotie, yrityksen sisäiset hakemukset.

Rekrytointiprosesseihin osallistuu usein esihenkilö, HR ja sisäinen rekrytoija

Monimuotoisuudesta teollisuusyrityksissä

Suurempi kulttuurinen diversiteetti nähdään hyödyllisenä teollisuusyrityksissä

Tärkeää muistaa, että kulttuurinen diversiteetti käsittää muutakin kuin kielitaidon: taustat, arvot, identiteetit ja uskomukset.

59 % olisi valmiita palkkaamaan, vaikka työntekijä ei puhuisi suomea

59 % vastasi, että suomenkielen osaaminen ei ole merkittävä tekijä rekrytoinnissa.

Suomenkielen taito edelleen tärkeää

Asteikolla 1-5, vastaukset painottuivat 5-3 välille.

Työskentely suomenkielellä koetaan vähemmän kriittiseksi

Asteikolla 1-5, vastaukset painottuivat 4-2 välille.

Asiakkaiden vaatimukset korostuvat

Olemme iso kansainvälinen yritys ja päätökset tulevat Suomen ulkopuolelta. Olemme myös konsulttitalo ja tehtävien kriteerit määräytyvät asiakkaan tarpeiden perusteella.
18-26-vuotias Ylempi toimihenkilö, Konsultointiala

Tilaajamme vaativat suomen kielen taitoa. Asiakirjat, sopimukset ja muu aineisto on suomeksi.
27-42-vuotias Toimihenkilö, Rakennusala

Asiakkaat ja työmaat vaativat suomenkielen osaamista.
27-42-vuotias Esihenkilö, Rakennusala

Työturvallisuuteen liittyvät huolet

Muutosvastarintaa perustellaan myös sillä, että työturvallisuus voi kärsiä tai on huono jos henkilö ei ymmärrä suomen lakeja.
27-42-vuotias Toimihenkilö, Energia-ala

Kyseessä korkean riskin laitos, jossa kommunikointi, ohjeet ja järjestelmät ovat suomeksi.
27-vuotias Ylempi toimihenkilö, Paperi- ja selluteollisuus

Monimuotoisuuden hyödyt ja haasteet

71 % uskoo, että monimuotoisuus vahvistaa teollisuuden osaamista ja kilpailukykyä

Naiset hakevat harvemmin teollisuuteen

Esimerkiksi naisten saaminen alalle on vaikeaa, koska ala kiinnostaa enemmän miehiä.
43-58-vuotias Johtaja, Puolustus- ja ilmateollisuus

IT-ala on todella miesvaltainen. 95 % yrityksemme työntekijöistä on kantasuomalaisia miehiä. Koen itseni vähemmistöksi.
26-vuotias Asiantuntija, IT-ala, teollisuusasiakkuudet

Monimuotoisuudesta puhutaan yhä enemmän

Loppusanat

Halukkuus palkata kansainvälisiä osaajia löytyy, mutta kielitaito- ja asiakasvaatimukset asettavat edelleen esteitä.

Englannin kielen rooli voi kasvaa 5–10 vuoden aikana.

Monimuotoisuus tuo:

• Innovaatioita ja luovuutta
• Parempaa asiakasymmärrystä
• Inklusiivisempia työyhteisöjä
• Vahvempaa houkuttelevuutta työnantajana

Herizonin missiona on työllistää 10 000 kansainvälistä osaajaa Pohjoismaissa vuoteen 2027 mennessä.

Palvelumme yrityksille

• Fraction -konsultointi
• Rekrytointi suoraan yritykseen
• Kansainvälinen markkinatutkimus

Ota yhteyttä

Julkaistu alunperin täällä: Blogiartikkeli